Calzone

Tänään naisväki teki päätöksen, että ruoaksi pitää olla calzonea. Noh, siinähän ei voi muuta kuin suostua. Täytteeksi hankittiin valmiita pizzakinkkukuutioita ja mozzarellaraastetta, joita kumpaakin käytettiin runsaasti. Pohjan päälle levitettiin ei-erityisen-runsaasti tomaattikastiketta, joka oli kuumennettu oliiviöljyssä seuraavasti: 1,5 dl tomaattipyrettä, 0,5 dl ketsuppia ja 1 raastettu valkosipulin kynsi.

Aikuisten pizza maustettiin mustallapippurilla ja oreganolla, toinen lastenpizza sai vielä väliin tuoreita rucolanlehtiä. Pizzojen päälle lorotettiin vielä vähän oliiviöljyä, rosmariinia ja maldonsuolaa.

225 asteen uunissa noin 15 minuuttia. Aijai että oli hyvää!

Taikinaohje:

• n. 7 dl vehnäjauhoja
• n. 1/2 pussia kuivahiivaa (onko yksi pussi n. 11 g?)
• 1 rkl sokeria
• alle 1 rkl suolaa
• sekoita kuiva-aineet
• lisää 3 rkl öljyä
• lisää 2,5-3 dl kädenlämpöistä vettä vähitellen, niin että taikinasta muodostuu hyvin kimmoisa ja kiinteähkö¨
• jätä kohoamaan lämpimään paikkaan pyyhkeen alle ainakin puoleksi tunniksi, mieluummin 1-1,5 tunniksi
• jaa taikina neljään osaan, niin saat neljä sopivan kokoista calzonea, jotka mahtuvat kahdelle pellille.

Tämä pizzapohjaohje on peräisin ensimmäisestä hankkimastani italialaisesta keittokirjasta (se oli vuonna 1988): The Art of Italian Cooking. The complete book of regional recipes. Se on edelleen hyvässä käytössä. Myös angloamerikkalaiset mitat, cups jne., ovat tulleet tutuiksi.